4.1.2022
Numerossa 3/2021 tulee upeasti esiin perhe- ja pariterapian monimuotoisuus. Julia Jokiniemi, Henriikka Suojanen, Aarno Laitila ja Kirsti Kumpulainen sekä Saana Sievers pohtivat omissa artikkeleissaan lasten osallistumista ja toimijuutta perheterapiassa. Petra Nyman-Salonen on yksi tulevan perhe- ja pariterapiakongressin pääpuhujista, ja artikkelissaan hän valottaa tutkimaansa kehollista synkroniaa pariterapiassa. Katsausartikkelissaan hän esittelee väitöskirjatutkimuksensa osastutkimuksia, jotka on toteutettu Relationaalinen mieli – tutkimushankkeessa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella sekä hankkeessa tehtyjä tutkimuksia, jotka liittyvät keholliseen synkroniaan ja yhteensovittamiseen. Artikkeli herättelee pohtimaan kehonkieltä ja sen viestejä kunkin omalla vastaanotolla.
Kaisla Koskelainen kirjoittaa monisuhteisuudesta. Riikka Okko-Holckin, Essi Valon, Katariina Ala-Karjanmaa, Henna Julkusen ja Kirsi Keski-Orvolan kirjoittama vuoropuhelu lasten kanssa työskentelystä on kiinnostavaa luettavaa ja ollut mielenkiintoinen prosessi myös tekijöilleen, jotka ovat siis viritelleet ammatillista keskustelua Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon perheterapeuttien välillä.
Mika Niemelä, tulevan perhe- ja pariterapiakongressin pääpuhujia hänkin, tarkastelee ylisukupolvisuutta, yhteisövaikuttavuutta ja resilienssiä. Tämä artikkeli on kaikkein luettavissa ilmaiseksi! Resilienssi on alettu ymmärtää ihmisten välisenä ilmiönä ja sitä on kiinnostavaa hyödyntää myös lapsiperhepalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Yhteisövaikuttavuutta on mahdollista tavoitella systeemisen monitoimijaisen lähestymistavan avulla tuomalla toisistaan erillään toimivat tahot yhteisen tavoitteen ja työn äärelle niin että tehtäisiin yhdessä, yhteisesti sovitusti, eikä erillään tai päällekkäistä työtä. Artikkelista löytyy myös linkki Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan podcastiin, joka käsittelee resilienssiä ja pärjäävyyttä.
Jatkossakin yksi lehden artikkeleista on kaikkien saavutettavissa ilman tilausmaksua. Kun kiinnostunut lukemaan laajemmin, kannattaa tilata tämä laadukas lehti, jota yhdistys julkaisee 3-4 kertaa vuodessa. Suomen perhe- ja pariterapiayhdistyksen jäsenille lehti on jäsenetu ja sisältyy jäsenmaksuun. Perhe- ja pariterapialehden löydät tutusta osoitteesta www.perheterapialehti.fi .
11.11.2021
Systeemisen lastensuojelun kehittäjä ja paljon muuta
Katarina Fagerström on ollut keskeisessä roolissa systeemisen lastensuojelun mallin tuomisessa Suomeen yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hän on aktiivisesti kehittänyt, kouluttanut ja implementoinut systeemisen lastensuojelun toimintamallia sosiaalityön ja perheterapian kentällä. Fagerström pitää erittäin tärkeänä perhe- ja pariterapian säilyttämistä ja kehittämistä julkisella sektorilla. Systeemisen lastensuojelun myötä perheterapeuttiset toimintatavat elävätkin lastensuojelussa ja ne näyttävät siirtyvän myös koulujen sekä perhekeskusten työtavoiksi tulevilla hyvinvointialueilla. Julkisella sektorilla tiimi- ja verkostotyötä tulisi järjestää dialogisia ja systeemisiä työskentelytapoja hyödyntäen. Reflektoivan tiimi lisää näkökulmia ongelmatilanteiden selvittelyyn ja yhdessä tekeminen lisää henkilöstön työhyvinvointia. Fagerström toivoo perhe- ja pariterapialle uutta nostetta myös perinteisimmissä mielenterveyspalveluissa, esimerkiksi perheneuvoloissa ja psykiatrialla, koska useampi ihminen saa avun samanaikaisesti ja tutkitusti nämä hoitomuodot ovat vaikuttavia. Julkisen sektorin palvelut on saatava asiakas- ja perhekeskeisiksi, pois liukuhihnamaisesta järjestelmäkeskeisyydestä. Perheterapeuttinen lähestymistapa vahvistaa työntekijöiden ammatillista harkintavaltaa. Se antaa käytännöllisiä työvälineitä yhdessä asiakkaiden kanssa selvittää ongelmatilanteita ja löytää uusia yksilöllisiä perheiden tarpeiden mukaisia toimintamuotoja.
Katarina Fagerströmin toiminta-alue on sekä suomenkielisen että suomenruotsalaisen perheterapian ja sosiaalityön kentässä unohtamatta kansainvälisiä yhteyksiä. Fagerström on tehnyt tutkimusta ja kirjoittanut sekä ammatillisia että tieteellisiä artikkeleita. Hän on ollut mukana pohjoismaisen perheterapialehden Fokus på familienin toimituksessa. Fagerströmiä kiinnostaa kaunokirjallisuus ja sen hyödyntäminen kokemuksellisessa oppimisessa. Katarina Fagerströmiä luonnehditaan innovatiiviseksi, syvästi sosiaalista vastuuta kantavaksi, valtavan hauskaksi ihmiseksi, ystäväksi ja arvostetuksi perheterapeuttikouluttajaksi.
Fagerström on porvoolainen perheterapian kouluttajapsykoterapeutti, peruskoulutukseltaan sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on käynyt Åbo Akademin jatkokoulutuskeskuksen järjestämän erityistason perheterapiakoulutuksen vuosina 1991-1993 ja valmistunut Dialogic Partnersien järjestämästä kansainvälisestä Avoimen dialogin ja dialogisten käytäntöjen kouluttajakoulutuksesta vuonna 2020. Fagerstöm on myös käynyt tanskalaisen terapiainstituutin GIS-internationalin 4-vuotisen Gestalt terapiakoulutuksen vuosina 1992 – 1996.
Fagerströmillä on erityisopintoja mm. kehopsykoterapiassa ja hän on käynyt Trappan -menetelmäkoulutuksen Ersta Sköndahl -korkeakoulussa Tukholmassa sekä Vakauttavan pari- ja perheterapian täydennyskoulutuksen Helsingissä.
Katarina on toiminut oman yksityisvastaanoton lisäksi Folkhälsanissa perhetyön asiantuntijana. Hän on tehnyt työkseen systeemisen toimintamallin kehittämistä ja kouluttamista, Trappan -menetelmän kouluttamista, Parisuhteiden ennaltaehkäisevän lähisuhdeväkivaltatyön PARK (ParrelationsKraft) -kouluttamista sekä perheiden kuntoutusleirien ohjaamista. Ennen sitä hän toimi sosiaalityön lehtorina Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Suurimman osan asiakastyöstä hän kertoo oppineensa pitkän työrupeama aikana A-klinikkasäätiön ylläpitämällä Helsingin nuorisoasemalla, jossa hän toimi johtajana vuosina 1998-2005.
