Miten haen perhe- ja pariterapiaa?

Mitä on psykoterapia?

Se on erilaisten psyykkisten häiriöiden hoitoa. Psykoterapian tavoitteena on poistaa ja lievittää mielenterveyden häiriöitä ja niihin liittyvää kärsimystä. Lisäksi tuetaan psyykkistä kasvua ja kehitystä ja lisätään ihmisen omia valmiuksia ratkaista itse ongelmiaan. Psykoterapiassa on erilaisia suuntautuksia ja viitekehyksiä, esimerkiksi psykodynaaminen, kognitiivinen, intergratiivinen ja ratkaisukeskeinen.

Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on työ- tai opiskelukyvyn palauttaminen, tukeminen ja parantaminen kun mielenterveydenhäiriö uhkaa niitä. Kuntoutuksella turvataan työelämässä pysyminen tai sinne siirtyminen, työhön paluu tai opintojen edistyminen.

Kuka on psykoterapeutti?

Psykoterapeutti on suorittanut psykoterapiakoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksensa jälkeen. Hän on saanut Valviralta (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta) oikeuden käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä. Peruskoulutukseltaan psykoterapeutti voi olla esimerkiksi lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä tai sairaanhoitaja. Myös erityistason perhe- ja paripsykoterapiakoulutus oikeuttaa psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöön.

Miten psykoterapiaan päädytään ja miten psykoterapeutti valitaan?

Perhe- ja pariterapiaa on saatavilla monissa julkisen sektorin palveluissa, esimerkiksi perheneuvolassa, lasten- , nuoriso- tai aikuispsykiatrialla. Siitä olisi hyötyä myös ennaltaehkäisevästi missä tahansa palveluissa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Julkisen sektorin ja järjestöjen tarjoamien palveluiden lisäksi perhe- ja paripsykoterapiaa voi saada myös Kelan tukemana.

Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa voi saada 16 – 67-vuotias, joka tarvitsee tukea työ- tai opiskelukyvyn ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Psykoterapialla voidaan tukea opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä tai työelämään siirtymistä tai sinne palaamista. Kuntoutuspsykoterapian hakemista varten tarvitaan psykiatrin B-lääkärinlausunto, johon sisältyy kuntoutussuunnitelma ja arvio psykoterapian tarpeellisuudesta. Myös perhe- ja pariterapia voi olla kuntoutuspsykoterapiaa.

Aluksi lääkäri arvioi tilannetta ja tekee diagnoosin. Sen jälkeen on oltava vähintään kolme kuukautta kestänyt hoitosuhde, jolloin tarkastellaan sitä, olisiko pidemmästä kuntoutuksesta psykoterapiana hyötyä työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi. Jos siihen päädytään, kuntoutuja tekee itse kuntoutuspsykoterapiahakemuksen Kelaan ja psykiatri lähettää sinne B-lääkärinlausunnon. Perhe/pariterapiaa voidaan myöntää myös yksilöterapian rinnalla niin että ne tukevat toisiaan.

Tämän jälkeen kuntoutuja etsii itselleen psykoterapeutin Kelan palveluntuottajarekisteristä. Psykoterapeutin valinta on aina henkilökohtainen asia. Tärkeintä on että luottamuksellisen ja toimivan yhteistyösuhteen syntyminen psykoterapeutin kanssa vaikuttaa mahdolliselta. Tarvittaessa voi tavata useammankin psykoterapeutin ja tutkia, kenen kanssa yhteistyö voisi toimia. Kela ei korvaa näitä tutustumiskäyntejä vaan ne maksetaan itse, paitsi jos psykoterapeutti on lääkäri (saa Kela-korvauksen). Psykoterapeuttiin voi olla yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse. Yleensä on parasta jättää yhteydenottopyyntö.

Mitä tietoja psykoterapeutin valintaan tarvitaan?

On hyvä selvittää psykoterapeutin ammattitausta, koulutustiedot ja kokemus kyseessä olevien ongelmien hoidosta. Psykoterapeuttien koulutukset ryhmitellään erityistason (ET), ylemmän erityistason (YET) ja vaativan erityistason (VET) koulutuksiksi. VET-nimike on poistunut käytössä, joten viime vuosina kyseisen koulutuksen käyneitä kutsutaan kouluttajapsykoterapeuteiksi. Kuntoutushakemukseen laitetaan psykoterapeutin nimi ja yhteystiedot ja hoitavan lääkärin ja hoitotahon yhteystiedot.

Psykoterapeutin kanssa on hyvä keskustella käyntitiheydestä ja kustannuksista, koska kuntoutuspsykoterapiassa jää aina maksettavaa myös kuntoutujalle (omavastuuosuus). Ainoastaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapian Kela korvaa kokonaan. Vuodessa psykoterapiaa voidaan korvata enintään 80 käyntikertaa ja kaikkiaan enintään 200 kertaa. Kunkin terapiavuoden jälkeen psykoterapeutti laatii terapiapalautteen, jonka perusteella hoitava lääkäri arvioi psykoterapian jatkamisen tarvetta ja terapian myöntämisen edellytysten täyttymistä. Tämä on hyvä tehdä 1-2 kuukautta ennen terapiavuoden päättymistä. Kuntoutuja tekee itse jatkohakemuksen Kelaan ja lääkäri toimittaa sinne uuden lääkärinlausunnon.

Lapsen ja nuoren yksilöpsykoterapioihin liittyy yleensä omaisten ohjauskäyntejä, ja näitä toteuttavat monissa vakuutuspiireissä perheterapeutit. Psykoterapiaan on mahdollista saada myös matkakorvausta.

Kun psykoterapian aloittamisesta sovitaan terapeutin kanssa, tehdään psykoterapiasopimus, jossa sovitaan muun muassa peruutus- tai etäterapian käytännöistä. Kela korvaa vain toteutuneet terapiakäynnit. Yhteydenpitotavasta on hyvä sopia. Myös kirjaamiskäytännöistä keskustellaan samoin kuin psykoterapeutin salassapitovelvollisuudesta. Psykoterapeutti on velvollinen kirjaamaan keskeiset vointiin liittyvät asiat, kirjoittamaan lausunnon Kelalle terapiavuosittain ja tarvittaessa neuvottelemaan psykoterapiassa tapahtuvista olennaisista muutoksista.

Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Perheterapiaa on mahdollista saada myös vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Sitä voidaan myöntää myös pariskunnille. Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen voi olla oikeus, jos

Vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa ei ole omavastuuta ei aikarajaa. Sitä myönnetään myös alle 16-vuotiaillle lapsille ja heidän perheilleen. Terapiaan luodaan tarkat, mitattavissa olevat tavoitteet ja niiden toteutumista arvioidaan ja seurataan terapiaprosessin aikana. Perhe on määrittelemässä terapian tavoitteita yhdessä ammattilaisten kanssa. Jatkon hakeminen tapahtuu samalla tavalla kuin kuntoutuspsykoterapiassakin. Kuntoutuksen arviointi ja seuranta tapahtuu jossakin julkisen terveydenhuollon toimipaikassa.