Suomen Perhe- ja Pariterapiayhdistysten tiedote (7.5.26)

PERHE- JA PARITERAPIAA KUNTOUTUSPSYKOTERAPIANA JA VAATIVANA LÄÄKINNÄLLISENÄ KUNTOUTUKSENA

Perhe- ja pariterapia ovat psyykkisiä häiriöitä ja vuorovaikutussuhteita hoitavia psykoterapiamuotoja. Niitä voidaan käyttää mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutusmuotoina erityisesti silloin, kun tarvitaan tukea koko perheen tai parisuhteen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen, lapsen ja vanhempien väliseen suhteeseen, perheenjäsenen sairauden kuormittaviin tilanteisiin tai perheen vaikeisiin konfliktitilanteisiin. Perhe- ja pariterapiassa kuten yksilöterapiassakin on useita teoreettisia lähtökohtia, kuten systeeminen, kognitiivinen ja psykodynaaminen – eri suuntausten välillä ei ole tutkimuksissa noussut esiin merkittäviä vaikuttavuuseroja.

Perhe- ja pariterapia ovat tuloksellisia sekä kustannustehokkaita mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden, syömisongelmien, skitsofrenian, päihdeongelmien ja somaattisten sairauksien aiheuttamien psyykkisten oireiden hoidossa. Perhe- ja pariterapia voi olla pääasiallinen kuntoutusmuoto tai osa hoitokokonaisuutta. Tukihoitona perhe- ja pariterapiaa voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa muun hoidon tuloksellista jatkumista tai hoitomyöntyvyyttä vaikeuttaa perheen vuorovaikutuksen lukkiutuminen. Perheen sekä parisuhteen kanssa työskentely ovat mukana mieliala-, ahdistuneisuus-, syömis- ja päihdehäiriöiden sekä skitsofrenian Käypä hoito -suosituksissa, sekä lasten ja nuorten osalta autisminkirjon ja ADHD:n Käypä hoito -suosituksissa.

Pariterapiaa saaneessa ryhmässä potilaat toipuivat verrokkeja paremmin masennusoireiden, yleisen toimintakyvyn, mielenterveyden sekä alkoholinkäytön mittareilla. Masentuneiden kumppaneista jopa 40 % oirehtii psyykkisesti ja on avun tarpeessa. Kumppanit jäävät usein vaille tukea.

Perhe- ja pariterapia ovat KELA:n tukemina psykoterapiamuotoina vajaakäytössä niiden hyötyihin ja tarjontaan nähden. Vuonna 2024 kuntoutuspsykoterapiaa myönnettiin 65945 aikuiselle, näistä yksilöterapioita oli 64772 ja perhepsykoterapiaa 493 ja paripsykoterapiaa 659 sekä ryhmäpsykoterapiaa 395. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta myönnettiin yksilöterapiana 47850 henkilölle ja perheterapiana 398 henkilölle.
Vuonna 2025 kuntoutuspsykoterapiaa myönnettiin 67 007 kertaa, näistä yksilöterapiaa myönnettiin 66 052 henkilölle, ryhmäterapiaa 304 henkilölle, paripsykoterapiaa 720 ja perhepsykoterapiaa 395 henkilölle. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta myönnettiin yksilöpsykoterapiana 5788 henkilölle ja perheterapiana 433 henkilölle.

Perhe- ja pariterapia kuntoutuspsykoterapiana
• Perhe- ja pariterapiaa voi saada kuntoutuspsykoterapiana
• Yksilöterapian rinnalle voi saada perhe- ja pariterapiajaksoja ja myös perhe- ja pariterapian rinnalle voi saada yksilöpsykoterapiajaksoja
• Kriteereinä on KELA:n määrittämät raamit kuntoutuspsykoterapialle:
◦ Käyntejä voi olla vuodessa enintään 80
◦ 200 käyntiä kolmessa vuodessa ei saa ylittyä
◦ Käyntityypit voivat vaihdella
◦ Yksilö- ja perheterapian jaksot voi hakea samalla lausunnolla ja hakemuksella, kun näiden tarve on yksilöllisesti perusteltu kuntoutussuunnitelmassa
◦ Mikäli tarve muuttuu kesken kuntoutuksen, voidaan tehdä lisälausunto ja hakemus
• Kelan korvaus perheterapiassa on 63,91€ /60min ja 95,87/90min

Perhe- ja pariterapia vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena
• Vaativana kuntoutuksena voi saada erilaisia yksilöllisesti suunniteltuja terapioita, jos sairaus tai vamma rajoittaa merkittävästi toimintakykyä ja vaikeuttaa arkea
• Kuntoutussuunnitelman perusteella myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan ja kokonaiskesto arvioidaan erityislääkärin lausuman yksilöllisen tarpeen mukaan, eri terapioita voidaan jaksottaa ja yhdistellä
• Palvelun saajalla on oikeus valita palvelun tuottava psykoterapeutti Kelan hyväksymistä sopimuspalveluntuottajista
• Perhe- ja pariterapiaa rinnalle voidaan hakea myös yksilöterapiaa – nämä voi hakea yhdellä hakemuksella ja lausunnolla, kuntoutussuunnitelmassa tulee määritellä yksilölliset tarpeet eri terapiamuotoihin
• Vanhempainohjaus lasten/nuorten yksilöterapiaan voidaan hakea samalle terapeutille tai erikseen perheterapeutille – nämä voi tehdä samalla lausunnolla ja hakemuksella
• Vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta kuntoutujalle ei tule maksettavaksi omavastuuta

Yhteyshenkilöt: Suomen Perhe- ja pariterapiayhdistys:
Puheenjohtaja Tanja Pihlaja/ tanja@tuntumaa.fi
Johtokunnan jäsen Laura Widenius/ laura@aatosklinikka.fi

Information från Finlands Familje- och Parterapiföreningar

Familje- och parterapi som rehabiliteringspsykoterapi och som krävande medicinsk rehabilitering

Familje- och parterapi är psykoterapiformer som behandlar psykiska störningar och relationer. De kan användas för att behandla och rehabilitera psykisk hälsa, särskilt när stöd behövs för hela familjens eller parrelationens interaktion, föräldraskap, relationen mellan barn och föräldrar, belastande situationer relaterade till familjemedlemmens sjukdom eller familjens svåra konflikter. I familje- och parterapi precis som i individuell terapi finns det flera teoretiska utgångspunkter såsom systemisk, kognitiv och psykodynamisk – inga betydande skillnader i effektivitet mellan dessa inriktningar har framkommit i forskning.

Familje- och parterapi är effektiva och kostnadseffektiva vid behandling av humör- och ångeststörningar, ätproblem, schizofreni, missbruksproblem och psykiska symptom som orsakas av somatiska sjukdomar.Familje- och parterapi kan vara huvudformen av rehabilitering eller en del av en helhetsbehandling. Som stödbehandling kan familje- och parterapi även användas när familjens interaktion är låst och relationen försvårar fortsatt behandling eller behandlingsvillighet. Att arbeta med familjen eller parrelationen ingår i rekommendationer för vård av humör-, ångest-, ät- och missbruksstörningar samt schizofreni, och för barn och unga även autism och ADHD.

I gruppen som fått parterapi återhämtade sig patienterna bättre än kontrollgruppen vad gäller depressionssymtom, allmän funktionsförmåga, psykisk hälsa samt alkoholkonsumtion. Hos partners till deprimerade har upp till 40 % psykiska symptom och behov av hjälp. Partners får ofta inte det stöd de behöver.

Familje- och parterapi är underutnyttjade som psykoterapiformer med stöd från FPA jämfört med deras nytta och tillgång. År 2024 beviljades rehabiliteringspsykoterapi till 65 945 vuxna, av dessa var 64 772 individuell terapi, 493 familjeterapi, 659 parterapi och 395 gruppterapi. Krävande medicinsk rehabilitering beviljades till 47 850 personer som individuell terapi och till 398 personer som familjeterapi.

År 2025 beviljades rehabiliteringspsykoterapi 67 007 gånger, varav individuell terapi beviljades till 66 052 personer, gruppterapi till 304 personer, parterapi till 720 och familjeterapi till 395 personer. Krävande medicinsk rehabilitering beviljades som individuell psykoterapi till 5 788 personer och som familjeterapi till 433 personer.

Familje- och parterapi som rehabiliteringspsykoterapi

• Familje- och parterapi kan fås som rehabiliteringspsykoterapi
• Man kan få familje- och parterapi vid sidan av individuell terapi, och även individuella psykoterapi vid sidan av familje- och parterapi
• Kriterierna är de ramar som KELA har fastställt för rehabiliteringspsykoterapi:
  • Det kan vara högst 80 besök per år
  • 200 besök på tre år får inte överskridas
  • Besökstyperna kan variera
  • Individuell- och familjeterapi kan ansökas med samma utlåtande och ansökan, behovet för båda skall individuellt motiverat i rehabiliteringsplanen
  • Om behovet förändras under rehabiliteringen kan ett tilläggsutlåtande och en ny ansökan göras
• FPA:s ersättning för familjeterapi är 63,91 € / 60 min och 95,87 € / 90 min

Familje- och parterapi som krävande medicinsk rehabilitering

• Som krävande rehabilitering kan man få olika individuellt planerade terapier om sjukdom eller funktionshinder begränsar funktionsförmågan betydligt och försvårar vardagen
• Rehabiliteringsplanen beviljas vanligtvis för ett år i taget och den totala varaktigheten bedöms utifrån specialistläkarens individuella behov, olika terapier kan periodiseras och kombineras 
• Tjänstemottagaren har rätt att välja psykoterapeut från Kelas godkända avtalspartner
• Familje- och parterapi kan ansökas tillsammans med individuell terapi – dessa kan ansökas med en och samma ansökan och utlåtande, rehabiliteringsplanen ska definiera behoven för de olika terapiformer
• Föräldrarådgivning för barns/ungas individuell terapi kan ansökas till samma terapeut eller separat till familjeterapeut – detta kan göras med samma utlåtande och ansökan
• För krävande medicinsk rehabilitering behöver klienten inte betala någon självrisk

Kontaktpersoner:     Finlands familje- och parterapiförening:

Ordförande Tanja Pihlaja/ tanja@tuntumaa.fi

Vice ordförande Mia Montonen mia.montonen@gmail.com

Lue myös

Yhteyshenkilöt

Lähteet

• Aaltonen, J 2012: Perheterapia. Teoksessa: Psykoterapiat (Huttunen&Kalska) Duodecim
• Borchers, P & Kuhlman, I 2018: Pariterapian vaikuttavuus
• Carr, A 2019; Family therapy and systemic interventions for child-focused problems: the current evidence base
• Carr, A 2014; The Evidence base for couple therapy, family therapy and systemic interventions for adult-focused problems
• Lindfors, O. 2014: Pari- ja perheterapiat masennuksen hoidossa
• Moore, A&Crane, R 2014; Relational Diagnosis and Psychotherapy Treatment Cost Effectiveness
• Seikkula. J., Aaltonen, J., Kalla, O., Saarinen. P & Tolvanen, A. (2012), Couple Therapy for Depression in a Naturalistic Setting in Finland: A 2-year Radomized Trial. Journal of Family Therapy.