Koulutukset ja tapahtumat

TULOSSA: Vuoden 2023 perheterapeutti Laura Widenius ma 29.4.24 klo 13-16 ja ma 3.6.24 klo 13-16 Mentalisaatio perheterapiassa ja vuoden 2022 perheterapeutti Mia Kurtti ti 17.9.24 klo 13-16 Dialogisen toimintakulttuurin luominen sote-organisaatioissa.

Perhe- ja pariterapia-lehden ja Perhe- ja pariterapiayhdistyksen 40-vuotisjuhlat 7.-8.11 2024 Helsingissä

VIII Suomalainen perhe- ja pariterapiakongressi järjestetään 25.-27. 9.2025 Jyväskylässä teemalla:

Kohti turvallisempaa yhteyttä muutoksessa

MENNEET:

2024

Perhe- ja pariterapiayhdistyksen johtokunnan jäsen Mia Kurtti osallistui 27.2.24 Pikkuparlamentin kansalaistorilla SDP:n kansanedustajaTuula Väätäisen järjestämään keskustelutilaisuuteen perheterapian mahdollisuuksista lasten, nuorten ja perheiden auttamisessa

SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen kutsui joukon perhe – ja pariterapeutteja puhumaan työstään perheiden kanssa Pikkuparlamentin kansalaistorille 27.2.2024. Puhujina tilaisuudessa olivat Laura Widenius, Mia Kurtti, Eija-Liisa Rautiainen sekä Kirsi Heikinheimo ja hänen kanssaan kokemusasiantuntija Eeva Argillander. Puhuimme perhe -ja pariterapian mahdollisuuksista lasten, nuorten sekä heidän perheidensä auttamiseen. Perhe- ja pariterapiaa tarkasteltiin sekä lyhytpsykoterapiana, että viitekehyksenä terveys – ja sosiaali palveluita järjestettäessä. Puhuimme myös lasten vuoroasumiseen liittyvistä yhteiskunnallisista epäkohdista, joissa uusperheiden tarpeet eivät tule nähdyksi ja tunnustetuksi.

Osallistujia oli sekä paikan päällä että etänä. Keskustelua käytiin mm eroperheiden auttamisesta sekä palvelujärjestelmän tarpeesta saada työntekijöille perhekeskeisten työtapojen osaamista. Erityisesti Eeva Argillanderin puheenvuoroa kehuttiin hänen tuodessaan esille kokemuksiaan eronneiden vanhempien lapsena ja vuoroasumisen vaikutuksesta lasten ja nuorten elämään.

Keskustelu jatkuu ja perhe- ja pariterapiayhdistys jatkaa jäsentensä kannattelemana perheiden tuomista keskiöön yhteiskunnan eri alueilla.

2023:

Peter Rober Helsingissä 27.-28.11. 2023: Perhesalaisuudet  ja niiden valikoiva paljastaminen: Mistä perheissä puhutaan, mitä ei vielä sanota ja mitä arveluttaa ottaa puheeksi sekä Terapeutin persoona työssä: terapeutin kokemuksista ja sisäisestä keskustelusta terapiaprosessin aikana.

Professori PsT, kouluttajapsykoterapeutti (perheterapia) Peter Roberin kaksipäiväiseen työpajaan! Ilmoittautuminen on avoinna ainoastaan yhdistyksemme jäsenille 23.6.2023 saakka. Tämän jälkeen ilmoittautuminen on kaikille avoin. Koulutus toteutuu Helsingissä Ostrobotnian juhlasalissa (Museokatu 10,00100 Helsinki)  27. – 28.11. 2023. Koulutuksessa on avustava tulkkaus (keskeinen aines tulkataan) ja työskentelystä osa tapahtuu pienryhmissä suomenkielellä. Kielitaidon puolesta ei siis tarvitse epäröidä koulutukseen osallistumista!

Työpajassa kehität itseäsi ja vahvistat ammatillista osaamistasi ihmisten, heidän perheidensä ja verkostojen kanssa työskentelyssä.  Koulutus on tarkoitettu perhe- ja pariterapeuteille sekä kaikille, jotka työssään kohtaavat ihmisiä perheineen ja yhteisöineen. 

Peter Rober on perheterapeutti ja perheterapiakouluttaja joka toimii psykologian professorina Leuvenin yliopistossa Belgiassa. Hän on käynyt useita kertoja Suomessa. Roberin tapa kouluttaa on käytännönläheinen ja prosesseja liikkeelle laittava. Hänen tutkimukselliset kiinnostuksen kohteensa keskittyvät perheterapian käytäntöön ja perhepsykoterapian prosesseihin. Hän on erityisesti kiinnostunut siitä, kuinka terapeutti käyttää omaa persoonaansa työssään ja mikä on terapeutin sisäisen keskustelun merkitys terapiatyön tekemisessä. Työpajaan otetaan 180 osallistujaa.

Työpajassa on kaksi teemaa: toinen on terapeutin sisäiset äänet ja niiden merkitys perheterapeutin työssä otsikolla Terapeutin persoona työssä: terapeutin kokemuksista ja sisäisestä keskustelusta terapiaprosessin aikana.

Tässä työpajan osuudessa pohdimme tapoja, joilla terapeutin persoonasta voi tulla osa terapeuttista prosessia.

Tutkimusten mukaan terapeutit kokevat monenlaisia tunteita ja ajatuksia ollessaan tekemisissä asiakkaiden kanssa.  Nämä kokemukset voivat olla häiritseviä, ne voivat antaa uusia ajatuksia tai ne voivat olla hyödyllisiä yhteyden luomisessa asiakkaisiin. 

Terapeuttisessa prosessissa terapeutin kokemukset voivat olla myös haastavia ja hämmentäviä (esimerkiksi terapeutin kokiessa ärtymystä). Joskus terapeutin kokemukset ja tunteet voivat saada hänet epätietoiseksi, eikä hän tiedä, mitä tehdä kun on umpikujassa.  Tämä on usein lähtökohtana reflektoivalle pohdinnalle siitä, mitä terapeutti on kokenut istunnossa, mutta mikä on mahdollisesti jäänyt sanoittamatta.  Tässä työpajassa tutkimme, miten terapeutin sanattomaksi jääneet kokemukset voivat osaltaan auttaa terapeuttia ja perhettä pääsemään terapeuttisessa prosessissa jälleen eteenpäin. 

.

Perheterapiakeskusteluissa vallitsee aina jännite puhumisen ja vaikenemisen välillä.  Se, mitä istunnossa sanotaan, on valikoima siitä, mitä olisi voitu sanoa.  Tällä avoimuuden ja läheisyyden, jakamisen ja jakamatta jättämisen, paljastamisen ja salaamisen kietoutuneisuudella on monia muotoja.  Perheterapeutille tämä jännite näkyy esimerkiksi siinä, miten perheenjäsenet rakentavat istuntoa yhdessä ja miten he jakavat puhumisen ja vaikenemisen asemia. 

Tämä työpajan osuus on käytännönläheinen.  Pohdimme, miten monin tavoin perheterapeutti voi suhtautua siihen mitä sanotaan, mitä ei vielä sanota ja puhumisen epäröintiin.  Keskitymme esimerkiksi terapian alkuun ja siihen, mitä puhe ja hiljaisuus tuo ilmi perheiden ja parien tapaamisissa. Reflektoimme myös perhesalaisuuksien monimutkaisuutta kerrottujen tarinoiden valossa, joka peittää kertomatta jääneiden tarinoiden jättämän aukon.

Luettavaa aiheesta: 

Rober, P. (2011) The therapist’s experiencing in family therapy practice. Journal of Family Therapy, 33, 233 – 255.

Rober, P. (2016) Addressing the Person of the Therapist in Supervision: The Therapist’s Inner Conversation Method. Family Process, 56, 487 – 500.

Rober, P. (2017) In Therapy Together: Family Therapy as a Dialogue. London: Palgrave McMillan.

Rober, P. (2021) The dual process of intuitive responsivity and reflective self-supervision: About the therapist in family therapy practice. Family Process, 60, 1033 – 1047.

Rober, P., Walravens, G. & Versteynen, L. (2012) “In search of a tale they can live with”: About loss, family secrets and selective disclosure. Journal of Marital and Family Therapy, 38, 529 – 541.

Rober, P. & Rosenblatt, P. (2017) Silence and Memories of War: An Autoethnographic Exploration of Family Secrecy. Family Process, 56, 250 – 261.

Rober, P. (2017) In Therapy Together: Family Therapy as a Dialogue. London: Palgrave McMillan.

Terapeutin maailma – Ruotsin perheterapiayhdistyksen kongressi Borlänge 18.-19.10 2023

Ruotsin perheterapiayhdistys järjesti lokakuussa konferenssin Borlängessä. Konferenssin otsikko oli Behandlarens värld, eli käännettynä suurin piirtein, Terapeutin maailma. Konferenssin osallistui n 340 henkeä eri puolilta ruotsia. Osallistujien joukossa oli perheterapeuttien lisäksi eri alojen ammattilaisia, joita yhdistää kiinnostus perhelähtöiseen tai suhdeperustaiseen työhön. 

Niin kuin otsikosta voi lukea, ohjelma koostui luennoista, joissa tarkasteltiin työskentelyä, nimenomaan terapeutin näkökulmasta. Luennoitsijoina oli kokeneita perheterapeutteja, filosofi ja tutkijoita. Tarkempi kuvaus sisällöstä löytyy alta. 

Jonna Bornemark oli päivien ensimmäinen luennoitsija. Koulutukseltaan Jonna on filosofi ja toimii professorina, tutkijana, opettajana, kirjailijana sekä luennoitsijana.  Jonna piti ajatuksia herättävän luennon erilaisista näkökulmista koskien tietoa ja tiedettä. Hän mm nosti esiin harkintakyvyn (omdöme) ja kokemustiedon merkityksen ihmissuhdetyössä. Harintakyky on kollektiivinen ja harkintakykyyn liittyy ei-tietämisen positio. Ei-tietäminen mahdollistaa avoimuuden erilaiselle tiedolle, niin kuin teoria, tunteet, kokemukset, näyttö, manuaalit sekä aistitieto. Harkintakykyyn kuuluu myös sen pohtiminen mikä (tieto) on tärkeää tässä tilanteessa. Jonnan luento tarjosi sanoja ja sanotuksia sekä selityksiä erilaisille nykyajan ilmiöille, niin kuin hallinnon muutokselle ja tutkimusperustaisen (evidensbaserat) työn ja eri tutkimusperustaisten menetelmien arvostukselle. 

Lance Cederström, psykoterapeutti, eksistentiaalinen terapeutti ja työnohjaaja puhui kohtaamisesta ja erityisesti teraputtisista kohtaamisista. Terapeuttinen kohtaaminen koostuu aina läsnäolosta ja rakkaudesta. Läsnäolo tarvitaan joka hetkessä, se on läsnäoloa toisen kanssa ja siihen kuulu myös teraputin kaipaus olla siellä missä asiakas on. Rakastava ja hoitava läsnäolo mahdollistaa lukkojen avaamisen. Lance kehotti kaikkia välttämään kondomiterapiaa ja sillä hän tarkoitti sitä, että terapeutti ei ole läsnä, koska suojaa itseään epäonnistumiselta. Aito läsnäolo tuntuu asiakkaassa niin että hän kokee, että hänellä ja terapeutilla molemmilla on mahdollisuuksia, asiakas kokee itsensä nähdyksi. Aito läsnäolo vaatii kiintymystä ja osallisuutta, myös niin että teraputti jakaa kokemuksiaan, edellyttäen että ne eivät asetu työn tielle. Terapeutin tulee olla henkilökohtainen, ei neutraali. Intentio on tärkämpi kuin suoritus. 

Alain Topor, psykologi, lehtori, professori, työnohjaaja päätti päivän mm haastamalla pohtimaan mikä rooli ammattilaisilla on ja miten paljon ammattilaisen käytös aiheuttaa sitä käytöstä mitä yritän hoitaa ja mitkä asiat ammattilaisten tekemisessä auttavat asiakasta toipumaan. Hän puhui yhteisistä tekijöistä (common factors, gemensamma faktorer) jotka toimivat teoriasta ja menetelmästä huolimatta, eli allianssista, merkityksellisyydestä, uudesta osaamisesta, toivosta tulla autetuksi, kokemuksesta että muutos on mahdollinen sekä emotionaalisesta latauksesta auttavan ja autettavan välillä. Asiakkaan kärsimystä ei pidä kieltää, mutta on hyvä pystyä keskustelemaan ja kyseenalaistamaan olemassa olevia selityksiä. Hän muistutti myös aineellisten olosuhteiden merkityksestä. Tiedetään että parantunut taloudellinen tilanne, vähentää psyykkistä pahoinvointia. 

Toinen päivä alkoi valinnaisilla seminaareille, joista itse osallistuin Björn Holmbergin seminaariin. Björn on psykoterapeutti ja kouluttaja psykoterapeutti ja nimetty vuoden perheterapeutiksi 2016. Björn jatkoi edellisen päivän teema, pohtimalla miksi terapeutti tekee mitä tekee. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että hyvää teraputtia kuvaa empaattinen lähestymistapa (tuntee mitä toinen tarvitsee), ei vaativa lämpö (rakkaus), aito kiinnostus ja sitoutuminen (uteliaisuus), itsereflektio sekä osaaminen (teoreettinen ja menetelmällinen). Hän kuvasi terapiatyötä käsityö- taiteena. Yksilötasolla on hyvä pysähtyä pohtimaan miksi juuri minä olen terapeutti ja auttamisammatissa. Björn reflektoi asiaa omasta itsestään käsin ja löysi omasta historiastaan selityksiä sille, miksi juuri hän toimii teraputtina. 

Teksti: Mia Montonen