Vuoden 2007 perheterapeutti Anita Birstolin

1.1.2008

Perhe- ja verkostotyön osaamista tarvitaan sosiaali- ja terveystoimen perustasolla

Suomen perheterapiayhdistys valitsi terveystieteen maisteri ja vaativan erityistason perheterapeutti Anita Birstolinin vuoden 2007 perheterapeutiksi. Häntä ehdottaneen Varsinais-Suomen perheterapiayhdistyksen jäsenet kuvailivat Anitaa inhimilliseksi ja innostavaksi kehittäjäksi joka on verkostoitunut ja tehnyt perheterapeuttista toimintatapaa tunnetuksi laaja-alaisesti yli hallintokuntien. Anita Birstolin on tukenut ja kannustanut Varsinais-Suomen alueen perheterapeutteja sekä tartuttanut heihin oman innostuksensa perhetyön tekemiseen. Anitan luottamus perheisiin näkyy teoissa ja kuuluu puheissa, hän ei käännä selkäänsä avun tarvitsijalle, vaan on aina valmis auttamaan.

Peruskoulutukseltaan Anita Birstolin on sairaanhoitaja, hänellä on pitkä työkokemus eri tehtävistä ja kehittämisprojekteissa työskentelystä psykiatrisen sairaanhoidon ja terveydenhuollon aloilla. Tällä hetkellä hän toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorisopsykiatrian tulosyksiköiden ylihoitajana. Vakinaisen virkatyönsä ohessa Anita Birstolin on vuosia kouluttanut ja työnohjannut sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä. Hän on tekemässä väitöskirjaa perheterapeuttisen koulutuksen merkityksestä ammatillisessa kehittymisessä ja toiminnan kehittämisessä.

Hänen sydäntään lähellä on perusterveydenhuollon tilanne

• Perheterapeutteja ja perheterapeuttista osaamista on saatava myös neuvolaan ja päivähoitoon, joiden työntekijät ovat merkittävässä asemassa terveydenedistämisessä ja ennaltaehkäisyssä. Perheterapeuttinen osaaminen antaa valmiudet varhaisen tuentarpeen tunnistamiseen ja estää ongelmien monimutkaistumisen
• Suurin osa niistä perheistä, jotka tulevat hoidon piirin vasta ongelmien vaikeuduttua, ovat olleet tiedossa ja heidän ongelmansa nähtävillä, jo paljon varhaisemmassa vaiheessa, esimerkiksi päivähoidossa ja neuvolassa. Neuvoloihin ja päivähoitoon olisi saatava lisää perhe- ja verkostoterapeuttista osaamista. Yksi mahdollisuus lisätä perheterapeuttista osaamista olisi palkata neuvolaan lasten- ja äitiysneuvolan terveydenhoitajan työpariksi kiertävä lastentarhanopettaja, jolla olisi perheterapeuttista ja verkostotyön osaamista.
• Varhaiskasvatuksessa kiinnitetään paljon huomiota lapsen fyysiseen kasvuun ja kehitykseen mutta kasvuympäristössä havaittuihin lapsen kasvun ja kehityksen vaarantaviin seikkoihin puututaan yhä liian varovaisesti tai ei lainkaan. Avoimeen perhettä tukevaan puuttumiseen tarvitaan lisää koulutusta ja työparityöskentelyä, yksin näiden monimuotoisten ongelmien äärellä on usein voimaton.
• Sosiaalitoimen lastensuojeluun tarvitaan monimuotoisempia perheitä aidosti tukevia toimintamalleja ja koulutusta perhetyöntekijöille jotka työskentelevät usein jo varsin pitkäaikaisten ongelmien ja vaikeiden tilanteiden kanssa.

Vuosina 2003 – 2005 Anita Birstolin oli projektipäällikkönä kehittämässä Loimaan osavastuualueen mielenterveysstrategiaa 11 kunnan alueella. Tässä tehtävässä hänelle tuli selväksi, ettei toiminnan kehittäminen onnistu pelkästään rakenteita muuttamalla, tarvitaan samanaikaisesti myös toiminnan sisältöjen ja asenteiden muutosta. Perhe- ja verkostotyön koulutus alueella laaja-alaisesti eri hallintokuntien toimijoille oli ratkaisevassa asemassa toiminnan muutoksen kehittämisessä ja onnistumisessa. Koulutus mahdollisti tarpeenmukaisen, asiakaslähtöisen yhteistyön yli hallintorajojen, loi uusia toimintakäytäntöjä ja muokkasi asenteita aikaisempaa asiakaslähtöisemmiksi ja voimavarakeskeisimmiksi.

Anita on mukana yksityisten ammatinharjoittajien verkostossa

• Ostopalvelut ja kumppanuus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisessa on tullut jäädäkseen ja lisääntyy jatkossa entisestään. Perheterapiayrittäjät tarvitsevat oman verkoston työnsä tueksi. Verkostossa mahdollistuu vertaistuki ja tiedon jakaminen, työn kehittäminen ja aloittelevien yrittäjien mentorointi ja ohjaus.
• Palveluntuottajan/yrittäjän olisi myös huolehdittava työnsä hyvästä laadusta joka taataan riittävällä työnohjauksella ja jatkuvalla koulutuksella.
• Palveluntuottaja tarvitsee verkostoitumista ja yhteistyötä kunnallisten työntekijöiden kanssa. Useimmiten yksityispuolellekin ohjautuvilla asiakkailla on samanaikaisia kontakteja koulu-, sosiaali- ja terveystoimen toimijoihin.

Vuoden 2006 perheterapeutti Tapio Ikonen pitää perheterapiaa keskeisenä osana terveydenhuoltoa

1.1.2006

Perheterapia on tärkeä osa suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, toteaa vuoden 2006 perheterapeutiksi valittu kuopiolainen Tapio Ikonen. Perheterapia ja muut perhekeskeiset työtavat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi monentyyppisten ongelmien hoidossa. Esimerkkeinä Ikonen mainitsee aikuisten ja lasten vaikeat mielenterveyshäiriöt, nuorten syömishäiriöt ja lasten oppimisvaikeudet. Perhekeskeinen lähestymistapa vähentää lähimpien ihmisten stressiä ja yksinäisyyttä ja sitä kautta sairastuvuutta pitkällä aikavälillä vaikeissa kriisitilanteissa. Tässä kohtaa Ikonen viittaa laajoihin Yhdysvaltalaisiin tutkimuksiin, joitten mukaan perheterapian lisääminen hoitokäytäntöihin vähentää merkittävästi myös muiden perheenjäsenten sairastuvuutta.

Nykyisessä kireässä julkisen talouden tilanteessa perhekeskeiset työtavat voivat unohtua, koska ne vaativat työntekijöiltä aktiivista ja ajallisesti merkittävää panosta ongelman ilmetessä, toteaa Ikonen. Ehkä maailmankuvamme ja hoitokulttuurimme ovat varsin yksilökeskeisiä ja terveydenhuollossakin on kiusausta katsoa asioita kapeasti vain yksilön näkökulmasta. Tässä mielessä perheiden ja asiakkaiden lähiverkostot ansaitsevat erityistä huomioimista. Tämän eteen perheterapeutit ovat tehneet hyvää työtä, toteaa Ikonen. Esimerkkinä hän mainitsee viime aikoina lisääntyneen pyrkimyksen ottaa lapset huomioon aikuisten vaikeiden kriisien hoidossa.

Perheterapeutit ovat työskennelleet Suomessa pääosin osana julkista terveydenhoitojärjestelmää ja olleet kehittämässä perhe- ja ympäristökeskeisiä työtapoja mitä moninaisimpiin tarpeisiin. Perheterapeuttien työlle on ollut tyypillistä asiakkaiden omia voimavaroja hyödyntävien menetelmien käyttäminen julkista sektoria kuormittavien ja kansanterveyden näkökulmasta merkittävien sairausryhmien, kuten psykoosien ja viime aikoina masennuksen hoitodossa. Perheterapeutit ovat olleet myös kiinnostuneita erilaisten vähemmistöryhmien huomioon ottamisesta palveluiden tuottamisessa.

Tapio Ikonen toimii psykologina Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa sekä perheterapeuttina, työnohjaajana että kouluttajana. Hän on työskennellyt mm. psykoosien perhekeskeisen hoidon parissa. Hän on ollut myös kehittämässä uusia työmenetelmiä mm. vertaistuen hyödyntämiseksi ja perheterapeuttien työtapojen tutkimiseen ja kehittämiseen. Hänen panoksensa on ollut merkittävä perhekeskeisen hoitokulttuurin ja perheterapeuttien yhteistyön kehittämisessä Kuopion seudulla.