15.3.2020
Suomen Perheterapiayhdistys ry ja Suomen Pariterapiayhdistys ry vetoavat Kelaan tasapuolisten ja oikeudenmukaisten kuntoutuspalveluiden tarjoamiseksi Kela-asiakkaille. Jos asiakaspari tai -perhe ei voi osallistua koronaviruksen aiheuttamien varotoimenpiteiden vuoksi kuntoutukseen, heille on mahdollistettava etäkuntoutusmahdollisuus niin kuntoutuspsykoterapiassa kuin vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessakin, silloin kun tämä sopii sekä asiakkaille että terapeutille. Tämän tulee koskea myös psykoterapioihin liittyviä vanhemman/läheisen ohjauskäyntejä.
Kuntoutuksessa olevat perheet ja parit ovat jo lähtökohtaisesti haavoittuvampia kuin hyviä selviytymiskeinoja hallitsevat. Tämän vuoksi nykytilanne, korona-viruksen aiheuttama poikkeustila, voi aiheuttaa kuntoutujissa voimakkaita ahdistusoireita ja stressireaktioita.
Psyykkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi on tärkeää, ettei asiakkaita jätetä selviytymään yksin, vaan heille on mahdollista tarjota psykoterapiaa asiankuuluvasti ylläpitäen hoidon jatkuvuutta. Tämä puolestaan tukee asiakkaiden toimintakykyä ja helpottaa parien sekä perheiden haastavia vuorovaikutustilanteita erityisesti nykyisissä, psyykkisesti kuormittavissa poikkeusoloissa. Etäkuntoutus voi omalta osaltaan ennaltaehkäistä muiden terveydenhuollon sekä sosiaalitoimen palveluiden käyttöä ja akuuttitoimia, joihin voidaan päätyä, jos hyväksi koettu tuki katkaistaan haastavassa tilanteessa.
Mielestämme perhe- ja pariterapian kuntoutuspsykoterapioissa ja vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa tulisi soveltaa samoja periaatteita kuin yksilöterapioissa, kun etäkuntoutus sopii asiakkaille ja terapeuteille.
15.3.2020
Suomen perheterapiayhdistys ry
Juha Metelinen, puheenjohtaja
juha.metelinen@mieli.fi
Suomen perheterapiayhdistyksen johtokunta
1.1.2020
Perhe- ja pariterapia ovat psyykkisiä häiriöitä ja vuorovaikutussuhteita hoitavia psykoterapiamuotoja. Niitä voidaan käyttää hoito- ja kuntoutusmuotoina tarkasti määritettävissä oleviin mielenterveyshäiriöihin sekä sairauksien yhteydessä, kun tarvitaan tukea koko perheen tai parisuhteen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen, lapsen ja vanhempien väliseen suhteeseen, perheenjäsenen sairauden kuormittaviin tilanteisiin tai perheen vaikeisiin konfliktitilanteisiin. Perhe- ja pariterapiassa kuten yksilöterapiassakin, on useita teoreettisia lähtökohtia mm. systeeminen, kognitiivinen ja psykodynaaminen – eri suuntausten välillä ei ole tutkimuksissa noussut esiin merkittäviä vaikuttavuuseroja.
Perhe- ja pariterapia ovat tuloksellisia sekä kustannustehokkaita mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden, syömisongelmien, skitsofrenian, päihdeongelmien ja somaattisten sairauksien aiheuttamien psyykkisten oireiden hoidossa. Perhe- ja pariterapia voi olla pääasiallinen kuntoutusmuoto tai osa hoitokokonaisuutta. Tukihoitona perhe- ja pariterapiaa voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa muun hoidon tuloksellista jatkumista tai hoitomyöntyvyyttä vaikeuttaa perheen vuorovaikutuksen lukkiutuminen. Perheen sekä parisuhteen kanssa työskentely ovat mukana mieliala-, ahdistuneisuus-, syömis- ja päihdehäiriöiden sekä skitsofrenian Käypä hoito -suosituksissa.
Pariterapiaa saaneessa ryhmässä potilaat toipuivat verrokkeja paremmin masennusoireiden, yleisen toimintakyvyn, mielenterveyden sekä alkoholinkäytön mittareilla. Masentuneiden kumppaneista jopa 40 % oirehtii psyykkisesti ja on avun tarpeessa. Kumppanit jäävät usein vaille tukea. (Seikkula & al 2012.)
Perhe- ja pariterapia ovat KELA:n tukemina psykoterapiamuotoina vajaakäytössä niiden hyötyihin ja tarjontaan nähden. Vuonna 2018 koko maassa aikuisten kuntoutuspsykoterapioita myönnettiin 32 505, joista yksilöterapioita oli 31 719 ja perhe- ja pariterapioita 518. Vastaavat luvut nuorten kuntoutuspsykoterapioissa olivat yhteensä 11 439, joista yksilöterapioita oli 10 970 ja perhe- ja pariterapioita 139. (KELA 2018 tilastot).
Perhe- ja pariterapia kuntoutuspsykoterapiana
- Perhe- ja pariterapiaa voi saada kuntoutuspsykoterapiana.
- Yksilöterapian rinnalle voi saada perhe- ja pariterapiajaksoja ja myös perhe- ja pariterapian rinnalle voi saada yksilöpsykoterapiajaksoja.
- Kriteereinä on KELA:n määrittämät raamit kuntoutuspsykoterapialle:
- Käyntejä voi olla vuodessa enintään 80.
- 200 käyntiä kolmessa vuodessa ei saa ylittyä.
- Käyntityypit voivat vaihdella.
- Yksilö- ja perheterapian jaksot voi hakea samalla lausunnolla ja hakemuksella, kun näiden tarve on yksilöllisesti perusteltu kuntoutussuunnitelmassa.
- Mikäli tarve muuttuu kesken kuntoutuksen, voidaan tehdä lisälausunto jahakemus.
- Kelan korvaus perheterapiassa on 63,91€ /60min ja 95,87/90min.
Perhe- ja pariterapia vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena
- Vaativana kuntoutuksena voi saada erilaisia yksilöllisesti suunniteltuja terapioita, jos sairaus tai vamma rajoittaa merkittävästi toimintakykyä ja vaikeuttaa arkea.
- Kuntoutussuunnitelman perusteella terapia myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan ja kokonaiskesto arvioidaan erityislääkärin lausuman yksilöllisen tarpeen mukaan, terapioita voidaan jaksottaa ja yhdistellä.
- Palvelun saajalla on oikeus valita palvelun tuottava psykoterapeutti Kelan hyväksymistä sopimuspalveluntuottajista.
- Asiakkaalla ei ole omavastuuosuutta, kuntoutuksen maksaa Kela.
- Perhe- ja pariterapian rinnalle voidaan hakea myös yksilöterapiaa – nämä voi hakea yhdellä hakemuksella ja lausunnolla, kuntoutussuunnitelmassa tulee määritellä yksilölliset tarpeet eri terapiamuotoihin.
- Vanhempainohjaus lasten/nuorten yksilöterapiaan voidaan hakea samalle terapeutille tai erikseen perheterapeutille – nämä voi tehdä samalla lausunnolla ja hakemuksella.
Yhteyshenkilöt
Suomen perheterapiayhdistys
Tiedottaja Terhi Kotilainen / terhi@terapia-tyonohjaus.fi
Alueyhdistys- ja yritysvastaava Tanja Pihlaja / tanja@tuntumaa.fi
Suomen pariterapiayhdistys
Puheenjohtaja Kirsi Heikinheimo / kirsi.heikinheimo@supli.fi
Lähteet
Aaltonen, J 2012: Perheterapia. Teoksessa: Psykoterapiat (Huttunen&Kalska) Duodecim
Borchers, P & Kuhlman, I 2018: Pariterapian vaikuttavuus
Carr, A 2019; Family therapy and systemic interventions for child-focused problems: the current evidence base
Carr, A 2014; The Evidence base for couple therapy, family therapy and systemic interventions for adult-focused problems
Lindfors, O. 2014: Pari- ja perheterapiat masennuksen hoidossa
Moore, A&Crane, R 2014; Relational Diagnosis and Psychotherapy Treatment Cost Effectiveness
Seikkula. J., Aaltonen, J., Kalla, O., Saarinen. P & Tolvanen, A. (2012), Couple Therapy for Depression in a Naturalistic Setting in Finland: A 2-year Radomized Trial. Journal of Family Therapy.
