Artikkelit

Sosiaali- ja terveysministeriö: Lausunto psykoterapiakoulutuksen uudistamisesta

Suomen Perheterapiayhdistys ry pitää erittäin mielekkäänä suunnitelmaa perustaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteyteen yksikkö, joka vastaisi sekä psykoterapiakoulutusten arvioinnista ennakkoon että määrittelisi soveltuvan peruskoulutuksen. Itsestään selvää pitäisi olla, että kaikkien psykoterapioiden asiantuntemus olisi tässä yksikössä edustettuna. Psykoterapiakoulutukseen osallistuvan kannalta on todella ollut suuri puute, että ei ole voinut etukäteen täydellä varmuudella tietää kelpaako koulutusohjelma ja oma peruskoulutus. Mikäli on epäselvää hyväksytäänkö oma peruskoulutus, pitäisi olla mahdollista saada siihen kysymykseen virallinen ja yksiselitteinen vastaus ennen psykoterapiakoulutuksen alkamista.

Suunnitelman mukaan siirryttäisiin ainoastaan yhteen psykoterapeuttikoulutuksen tasoon, joka olisi laajuudeltaan 60 ECTS-opintopistettä ja vastaisi esimerkiksi European Association for Psychotherapyn lanseeraamaa European Certificate of Psychotherapy vaatimuksia. Esityksestä puuttuu kuitenkin määritelmä siitä minkälainen on kouluttajakoulutus, jonka kautta pätevöidytään toimimaan psykoterapiakouluttajana tai muuten virallisissa yhteyksissä työnohjaajana. Oletettavasti vaativan erityistason psykoterapeutit voitaisiin katsoa päteviksi toimimaan kouluttajina ja työnohjaajina uudistetussakin psykoterapiakoulutuskuvioissa. Nyt ehdotetut järjestelyt heikentävät Psykoterapiakoulutustyöryhmän muistion esitystä vuodelta 2003. Ehdotuksessa ehdotetaan nelivuotista koulutusta, joka nyt pysyisi kolmena vuotena, kuten tähänkin saakka erityistason psykoterapiakoulutus. Psykoterapiakoulutustyöryhmä ehdotti psykoterapeuttikouluttajakoulutusta vaatimukseksi toimia kouluttajana. Tätäkään ehdotusta ei huomioida asetusmuutoksessa. Suomen Perheterapiayhdistys ry ehdottaa asetuksen uudelleenvalmistelua siten, että koulutuksen kesto määriteltäisiin neljään vuoteen ja että asetuksessa mainitaan psykoterapiakouluttajakoulutus kouluttajien pätevyysvaatimuksena koulutuksen hyväksymiselle.

Perheterapiakoulutuksissa on erittäin myönteisiä kokemuksia siitä, että kenelläkään koulutusta järjestävällä taholla ei ole monopoliasemaa. Koulutusten laatu paranee jos koulutuksiin hakeutuvilla on useampi kuin yksi vaihtoehto mistä valita. Täten olisi toivottavaa, että mahdollisuuksien mukaan eri puolilla Suomea olisi useampi kuin ainoastaan yksi koulutusta järjestävä taho. Olisikin tärkeätä, että korkeakoulut toimisivat yhteistyössä eri kouluttajayhteisöjen kanssa psykoterapiakoulutuksen monimuotoisuuden ja alueellisen tasa-arvoisuuden turvaamiseksi. Psykoterapiakoulutusten laatuvaatimusten täyttämisen velvollisuus saisi olla ehdoton. Toivottavaa olisi, että psykoterapiakoulutuksissa yhdistyisi yhtä lailla kliinisesti syvällinen kuin tieteellinen ote ja yhtä lailla prosessipainotteisuus kuin teoreettis-tekninen pohdiskelevuus.

Porvoossa, 28. toukokuuta 2009

Jan-Christer Wahlbeck, Suomen Perheterapiayhdistys ry:n puheenjohtaja

28.5.2009
Pysyvä linkki

Vuoden 2008 perheterapeutti Helena Niskanen

”Työryhmän tarkoituksena kehittää toimivia avohoitomahdollisuuksia lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Erityisesti viime vuosina lastenpsykiatriset osastohoidot ovat lisääntyneet. Mitä enemmän asiakkaamme pääsevät itse vaikuttamaan asioihinsa, sitä enemmän löytyy vaihtoehtoisia tapoja selvitä tilanteista ja löytää lasten/nuorten, heidän perheidensä ja läheisverkostojensa omiin voimavaroihin perustuvia keinoja auttaa.”

Helena Niskanen nimitetään vuoden 2008 perheterapeutiksi Suomen perheterapiayhdistyksen syyspäivillä Tampereella 13.-14.11.2008.

Helena Niskanen on toiminut pitkään aktiivisesti perheterapiamaailmassa. Hän oli kuusi vuotta Suomen perheterapiayhdistyksen johtokunnan jäsen, hän on myös toiminut aktiivisesti perheterapeuttien kouluttajana. Hän toimii Pohjois-Suomen perhe- ja verkostotyö ry:n puheenjohtajana, hän on ollut myös mukana perustamassa yhdistystä vuonna 2005.

Hän on työskennellyt Oulun kaupungilla vuoden 2001 alusta psykoottisten nuorten hoitoprojektissa, josta muovautui ensin nuorisopsykiatrinen työryhmä ja tämän vuoden alusta Lasten- ja nuorisopsykiatrinen työryhmä, LaNu. Tällä hetkellä hän työskentelee verkostokoordinaattorina sosiaali- ja terveyspuolella. Verkostokoordinaattorin toimi on ensimmäinen Suomessa ja verkostokoordinaattorin tehtävänä on kehittää verkostoyhteistyötä myös muiden toimijoiden, kuten koulujen ja perusterveydenhuollon kanssa.

12.11.2008
Pysyvä linkki

Edellinen sivu

Seuraava sivu