KELA-terapian hakeminen

Tästä voit tulostaa suomenkielisen version

Härifrån kan du skriva ut artikeln på svenska


PERHE- JA PARITERAPIAA KUNTOUTUSPSYKOTERAPIANA JA VAATIVANA LÄÄKINNÄLLISENÄ KUNTOUTUKSENA
Perhe- ja pariterapia ovat psyykkisiä häiriöitä ja vuorovaikutussuhteita hoitavia psykoterapiamuotoja. Niitä voidaan käyttää mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutusmuotoina erityisesti silloin tarkasti määritettävissä olevien sekä sairauksien yhteydessä, kun tarvitaan tukea koko perheen tai parisuhteen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen, lapsen ja vanhempien väliseen suhteeseen, perheenjäsenen sairauden kuormittaviin tilanteisiin tai perheen vaikeisiin konfliktitilanteisiin. Perhe- ja pariterapiassa kuten yksilöterapiassakin, on useita teoreettisia lähtökohtia mm. systeeminen, kognitiivinen ja psykodynaaminen – eri suuntausten välillä ei ole tutkimuksissa noussut esiin merkittäviä vaikuttavuuseroja.
Perhe- ja pariterapia ovat tuloksellisia sekä kustannustehokkaita mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden, syömisongelmien, skitsofrenian, päihdeongelmien ja somaattisten sairauksien aiheuttamien psyykkisten oireiden hoidossa. Perhe- ja pariterapia voi olla pääasiallinen kuntoutusmuoto tai osa hoitokokonaisuutta. Tukihoitona perhe- ja pariterapiaa voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa muun hoidon tuloksellista jatkumista tai hoitomyöntyvyyttä vaikeuttaa perheen vuorovaikutuksen lukkiutuminen. Perheen sekä parisuhteen kanssa työskentely ovat mukana mieliala-, ahdistuneisuus-, syömis- ja päihdehäiriöiden sekä skitsofrenian Käypä hoito -suosituksissa.
Pariterapiaa saaneessa ryhmässä potilaat toipuivat verrokkeja paremmin masennusoireiden, yleisen toimintakyvyn, mielenterveyden sekä alkoholinkäytön mittareilla. Masentuneiden kumppaneista jopa 40 % oirehtii psyykkisesti ja on avun tarpeessa. Kumppanit jäävät usein vaille tukea.
Perhe- ja pariterapia ovat KELA:n tukemina psykoterapiamuotoina vajaakäytössä niiden hyötyihin ja tarjontaan nähden. Vuonna 2022 kuntoutuspsykoterapiaa myönnettiin 46 227 aikuiselle, näistä yksilöterapioita oli 45 168 ja perhepsykoterapiaa 425 ja paripsykoterapiaa 469 sekä ryhmäpsykoterapiaa 372. Vuonna 2023 kuntoutuspsykoterapiaa myönnettiin 47 444 aikuiselle, näistä yksilöterapioita oli 46 108 ja perhepsykoterapiaa 435 ja paripsykoterapiaa 562 sekä ryhmäpsykoterapiaa 339. Lääkinnällistä kuntoutusta myönnettiin yksilöterapiana 4810 asiakkaalle ja perheterapiana 355 asiakkaalle.

Perhe- ja pariterapia kuntoutuspsykoterapiana

  • Perhe- ja pariterapiaa voi saada kuntoutuspsykoterapiana
  • Yksilöterapian rinnalle voi saada perhe- ja pariterapiajaksoja ja myös perhe- ja pariterapian rinnalle voi saada yksilöpsykoterapiajaksoja
  • • Kriteereinä on KELA:n määrittämät raamit kuntoutuspsykoterapialle:
    ◦ Käyntejä voi olla vuodessa enintään 80
    ◦ 200 käyntiä kolmessa vuodessa ei saa ylittyä
    ◦ Käyntityypit voivat vaihdella
    ◦ Yksilö- ja perheterapian jaksot voi hakea samalla lausunnolla ja hakemuksella, kun näiden tarve on yksilöllisesti perusteltu kuntoutussuunnitelmassa
    ◦ Mikäli tarve muuttuu kesken kuntoutuksen, voidaan tehdä lisälausunto ja hakemus
    • Kelan korvaus perheterapiassa on 63,91€ /60min ja 95,87/90min
  • Perhe- ja pariterapia vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena
  • • Vaativana kuntoutuksena voi saada erilaisia yksilöllisesti suunniteltuja terapioita, jos sairaus tai vamma rajoittaa merkittävästi toimintakykyä ja vaikeuttaa arkea
    • Kuntoutussuunnitelman perusteella myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan ja kokonaiskesto arvioidaan erityislääkärin lausuman yksilöllisen tarpeen mukaan, eri terapioita voidaan jaksottaa ja yhdistellä
    • Palvelun saajalla on oikeus valita palvelun tuottava psykoterapeutti Kelan hyväksymistä sopimuspalveluntuottajista
    • Perhe- ja pariterapiaa rinnalle voidaan hakea myös yksilöterapiaa – nämä voi hakea yhdellä hakemuksella ja lausunnolla, kuntoutussuunnitelmassa tulee määritellä yksilölliset tarpeet eri terapiamuotoihin
    • Vanhempainohjaus lasten/nuorten yksilöterapiaan voidaan hakea samalle terapeutille tai erikseen perheterapeutille – nämä voi tehdä samalla lausunnolla ja hakemuksella
    • Vaativasta lääkinnällisesti kuntoutuksesta kuntoutujalle ei tule maksettavaksi omavastuuta
  • Yhteyshenkilöt:
  • Suomen Perhe- ja pariterapiayhdistys:
  • Puheenjohtaja Tanja Pihlaja/ tanja@tuntumaa.fi Varapuheenjohtaja ja tiedottaja Terhi Kotilainen/ terhi@terapia-tyonohjaus.fi
  • Alueyhdistysvastaava Mia Montonen mia.montonen@gmail.com

Finlands familje- och parterapiföreningens bulletin om FAMILJE- OCH PARTERAPI SOM REHABILITERINGSPSYKOTERAPI OCH KRÄVANDE MEDICINSK REHABILITERING 

Familje- och parterapi är former av psykoterapi som behandlar psykiska störningar och interpersonella relationer. De kan användas som behandlings- och rehabiliteringsformer för psykiska störningar, särskilt i samband med sjukdomar som kräver stöd för hela familjens eller parrelationernas samspel, föräldraskap, relationen mellan barn och föräldrar, situationer där en familjemedlem insjuknat eller i svåra konfliktsituationer. 

Precis som inom individuell terapi finns det flera olika teoretiska referensramar inom familje- och parterapi. Till exempel systemisk, kognitiv och psykodynamisk. Forskning visar inga signifikanta skillnader i effektivitet mellan olika referensramar.

I gruppen som fick parterapi återhämtade sig patienterna bättre än kontrollergruppen, mätt med depressions symtom, allmän funktionsförmåga, psykisk hälsa och alkoholanvändning. Upp till 40 % av deprimerade partner har psykiska symtom och är i behov av hjälp. Partners lämnas ofta utan stöd.

Familje- och parterapi är ger effekt och är kostnadseffektivt vid behandling av psykisk ohälsa och psykiatriska tillstånd, så som ångest, depression och andra humörsvängningar, ätstörningar, schizofreni, missbruksproblem och psykisk ohälsa förorsakad somatiska sjukdomar. Familje- och parterapi kan vara huvudformen av rehabilitering eller en del av vården. Familje- och parterapi kan användas också stödjande behandling i situationer  fortsättning av annan behandling eller patientföljsamhet äventyras av en låst interaktion i familjen.  Att arbeta med familj och relationer ingår i God medicinsk praxis-rekommendationerna för humör, ångest, ät- och missbruksstörningar och schizofreni.

Familje- och parterapi är underutnyttjade former av psykoterapi som stöds av FPA jämfört med deras fördelar och utbud.

År 2022 beviljades 46227 vuxna personer rehabiliterande psykoterapi i hela landet, varav 45 168 var individuell psykoterapi, 425  familjepsykoterapi, 469 parpsykoterapi och 372 grupp psykoterapi. År 2023 var siffrorna följande. Sammanlagt 47 444 vuxna fick psykoterapi, varav 46 108 var individuell psykoterapi, 435 familjepsykoterapi, 562 parpsykoterapi och 339 grupp psykoterapi. Krävande medicinsk rehabilitering beviljades som individuell terapi åt 4810 personer och som familjeterapi åt 355 personer. 

Familje- och parterapi som rehabiliterande psykoterapi 

  • Familje- och parterapi kan fås som rehabiliterande psykoterapi 
  • Vid sidan om individuell psykoterapi, kan man få perioder av familje- och parterapi och vid sidan om familje- och parterapi kan man få perioder av individuell psykoterapi
  • Som kriterier finns FPA:s ramar för rehabiliterande psykoterapi 
    • max 80 besök per år
    • max 200 besök per tre år
    • besökens karaktär kan variera 
    • Individuell och familjepsykoterapi kan ansökas med samma ansökan och utlåtande, när behovet för dessa är individuellt motiverad i rehabiliteringsplanen
    • Ifall behovet ändrar mitt i rehabiliteringen, kan man göra ett tilläggsutlåtande och ansökan. 
  • FPA:s ersättning för familje- och parpsykoterapi är 63,91€ /60min ja 95,87/90min 

Familje- och parterapi som krävande medicinsk rehabilitering

  • Som krävande medicinsk rehabilitering kan man få olika individuellt planerade terapier, om sjukdom eller funktionsnedsättning medför stora svårigheter att klara av och delta i dagliga aktiviteter.  
  • På basis av rehabiliteringsplanen kan man beviljas krävande medicinsk rehabilitering för ett år i sänder. Helhetstiden utvärderas individuellt av en special läkare, olika terapier kan kombineras.  
  • Man har själv rätt att välja vilken serviceproducent som genomför din rehabilitering. Serviceproducenten ska ha ett avtal med FPA. 
  • Vid sidan om familje- eller parpsykoterapi kan amman också ansöka om individuell psykoterapi, dessa kan sökas med samma ansökan och utlåtande. Det individuella behovet av olika former av terapi skall vara definierade i rehabiliteringsplanen. 
  • Föräldrahandledning för barnets/ungas individuella psykoterapi kan sökas till samma terapeut eller skilt till en familjeterapeut. Dessa kan göras med samma utlåtande och ansökan. 
  • För krävande medicinsk rehabilitering finns ingen egen ekonomisk självriskandel.  

 

.

Kontaktpersoner:     Finlands familje- och parterapiförening: 

                                   Ordförande Tanja Pihlaja: tanja@tuntumaa.fi

                                   Viceordförande/ Kommunikatör Terhi Kotilainen 

terhi@terapia-tyonohjaus.fi

Ansvarig för svenska ärenden Mia Montonen: mia.montonen@gmail.com

Källor:

Aaltonen, J 2012: Perheterapia. Teoksessa: Psykoterapiat (Huttunen&Kalska) Duodecim

Borchers, P & Kuhlman, I 2018: Pariterapian vaikuttavuus

Carr, A 2019; Family therapy and systemic interventions for child-focused problems: the current evidence base

Carr, A 2014; The Evidence base for couple therapy, family therapy and systemic interventions for adult-focused problems

Lindfors, O. 2014: Pari- ja perheterapiat masennuksen hoidossa

Moore, A&Crane, R 2014; Relational Diagnosis and Psychotherapy Treatment Cost Effectiveness

Seikkula. J., Aaltonen, J., Kalla, O., Saarinen. P & Tolvanen, A. (2012), Couple Therapy for Depression in a Naturalistic Setting in Finland: A 2-year Radomized Trial. Journal of Family Therapy.

Lue myös

Yhteyshenkilöt

Suomen perhe- ja pariterapiayhdistys ry

Puheenjohtaja

Tanja Pihlaja

tanja@tuntumaa.fi

Varapuheenjohtaja ja tiedottaja Terhi Kotilainen
terhi@terapia-tyonohjaus.fi

Alueyhdistysvvastaava
Mia Montonen
mia.montonen@gmail.com



Lähteet

  • Aaltonen, J 2012: Perheterapia. Teoksessa: Psykoterapiat (Huttunen&Kalska) Duodecim
  • Borchers, P & Kuhlman, I 2018: Pariterapian vaikuttavuus
  • Carr, A 2019; Family therapy and systemic interventions for child-focused problems: the current evidence base
  • Carr, A 2014; The Evidence base for couple therapy, family therapy and systemic interventions for adult-focused problems
  • Lindfors, O. 2014: Pari- ja perheterapiat masennuksen hoidossa
  • Moore, A&Crane, R 2014; Relational Diagnosis and Psychotherapy Treatment Cost Effectiveness
  • Seikkula. J., Aaltonen, J., Kalla, O., Saarinen. P & Tolvanen, A. (2012), Couple Therapy for Depression in a Naturalistic Setting in Finland: A 2-year Radomized Trial. Journal of Family Therapy.