Perhe- ja pariterapiaa kuntoutuspsykoterapiana ja vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena

Texten på svenska, pdf

Perhe- ja pariterapia ovat psyykkisiä häiriöitä ja vuorovaikutussuhteita hoitavia
psykoterapiamuotoja. Niitä voidaan käyttää mielenterveyshäiriöiden hoito- ja
kuntoutusmuotoina erityisesti silloin tarkasti määritettävissä olevien sekä sairauksien
yhteydessä, kun tarvitaan tukea koko perheen tai parisuhteen vuorovaikutukseen,
vanhemmuuteen, lapsen ja vanhempien väliseen suhteeseen, perheenjäsenen sairauden
kuormittaviin tilanteisiin tai perheen vaikeisiin konfliktitilanteisiin. Perhe- ja pariterapiassa
kuten yksilöterapiassakin, on useita teoreettisia lähtökohtia mm. systeeminen,
kognitiivinen ja psykodynaaminen – eri suuntausten välillä ei ole tutkimuksissa noussut
esiin merkittäviä vaikuttavuuseroja.
Perhe- ja pariterapia ovat tuloksellisia sekä kustannustehokkaita mieliala- ja
ahdistuneisuushäiriöiden, syömisongelmien, skitsofrenian, päihdeongelmien ja
somaattisten sairauksien aiheuttamien psyykkisten oireiden hoidossa. Perhe- ja
pariterapia voi olla pääasiallinen kuntoutusmuoto tai osa hoitokokonaisuutta. Tukihoitona
perhe- ja pariterapiaa voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa muun hoidon tuloksellista
jatkumista tai hoitomyöntyvyyttä vaikeuttaa perheen vuorovaikutuksen lukkiutuminen.
Perheen sekä parisuhteen kanssa työskentely ovat mukana mieliala-, ahdistuneisuus-,
syömis- ja päihdehäiriöiden sekä skitsofrenian Käypä hoito -suosituksissa.
Pariterapiaa saaneessa ryhmässä potilaat toipuivat verrokkeja paremmin
masennusoireiden, yleisen toimintakyvyn, mielenterveyden sekä alkoholinkäytön
mittareilla. Masentuneiden kumppaneista jopa 40 % oirehtii psyykkisesti ja on avun
tarpeessa. Kumppanit jäävät usein vaille tukea.
Perhe- ja pariterapia ovat KELA:n tukemina psykoterapiamuotoina vajaakäytössä
niiden hyötyihin ja tarjontaan nähden. Vuonna 2021 koko maassa aikuisten
kuntoutuspsykoterapioita myönnettiin 45 530, joista yksilöterapioita oli 44534 ja
perhepsykoterapiaa 411 ja paripsykoterapiaa 418 sekä ryhmäpsykoterapiaa 349. Vuonna
2022 kuntoutuspsykoterapiaa myönnettiin 46 227 aikuiselle, näistä yksilöterapioita oli 45
168 ja perhepsykoterapiaa 425 ja paripsykoterapiaa 469 sekä ryhmäpsykoterapiaa 372.

Perhe- ja pariterapia kuntoutuspsykoterapiana

◦ 200 käyntiä kolmessa vuodessa ei saa ylittyä
◦ Käyntityypit voivat vaihdella
◦ Yksilö- ja perheterapian jaksot voi hakea samalla lausunnolla ja hakemuksella,
kun näiden tarve on yksilöllisesti perusteltu kuntoutussuunnitelmassa
◦ Mikäli tarve muuttuu kesken kuntoutuksen, voidaan tehdä lisälausunto ja
hakemus

Perhe- ja pariterapia vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena

Yhteyshenkilöt

Suomen Perhe- ja pariterapiayhdistys
Puheenjohtaja Tanja Pihlaja / tanja@tuntumaa.fi
Varapuheenjohtaja ja tiedottaja Terhi Kotilainen / terhi@terapia-tyonohjaus.fi
Alueyhdistysvastaava Mia Montonen / mia.montonen@gmail.com

Lähteet

Aaltonen, J 2012: Perheterapia. Teoksessa: Psykoterapiat (Huttunen&Kalska) Duodecim
Borchers, P & Kuhlman, I 2018: Pariterapian vaikuttavuus
Carr, A 2019; Family therapy and systemic interventions for child-focused problems: the current evidence base
Carr, A 2014; The Evidence base for couple therapy, family therapy and systemic interventions for adult-focused problems
Lindfors, O. 2014: Pari- ja perheterapiat masennuksen hoidossa
Moore, A&Crane, R 2014; Relational Diagnosis and Psychotherapy Treatment Cost Effectiveness
Seikkula. J., Aaltonen, J., Kalla, O., Saarinen. P & Tolvanen, A. (2012), Couple Therapy for Depression in a Naturalistic Setting in Finland: A 2-year Randomized Trial. Journal of Family Therapy.

Lataa tiedostoPDF-linkkinä