Perhe- ja pariterapiaa Kelan kuntoutuspsykoterapiana ja vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena (tilastot 2018)

Perhe- ja pariterapia ovat psyykkisiä häiriöitä ja vuorovaikutussuhteita hoitavia psykoterapiamuotoja. Niitä voidaan käyttää hoito- ja kuntoutusmuotoina tarkasti määritettävissä oleviin mielenterveyshäiriöihin sekä sairauksien yhteydessä, kun tarvitaan tukea koko perheen tai parisuhteen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen, lapsen ja vanhempien väliseen suhteeseen, perheenjäsenen sairauden kuormittaviin tilanteisiin tai perheen vaikeisiin konfliktitilanteisiin. Perhe- ja pariterapiassa kuten yksilöterapiassakin, on useita teoreettisia lähtökohtia mm. systeeminen, kognitiivinen ja psykodynaaminen – eri suuntausten välillä ei ole tutkimuksissa noussut esiin merkittäviä vaikuttavuuseroja.

Perhe- ja pariterapia ovat tuloksellisia sekä kustannustehokkaita mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden, syömisongelmien, skitsofrenian, päihdeongelmien ja somaattisten sairauksien aiheuttamien psyykkisten oireiden hoidossa. Perhe- ja pariterapia voi olla pääasiallinen kuntoutusmuoto tai osa hoitokokonaisuutta. Tukihoitona perhe- ja pariterapiaa voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa muun hoidon tuloksellista jatkumista tai hoitomyöntyvyyttä vaikeuttaa perheen vuorovaikutuksen lukkiutuminen. Perheen sekä parisuhteen kanssa työskentely ovat mukana mieliala-, ahdistuneisuus-, syömis- ja päihdehäiriöiden sekä skitsofrenian Käypä hoito -suosituksissa.

Pariterapiaa saaneessa ryhmässä potilaat toipuivat verrokkeja paremmin masennusoireiden, yleisen toimintakyvyn, mielenterveyden sekä alkoholinkäytön mittareilla. Masentuneiden kumppaneista jopa 40 % oirehtii psyykkisesti ja on avun tarpeessa. Kumppanit jäävät usein vaille tukea. (Seikkula & al 2012.)

Perhe- ja pariterapia ovat KELA:n tukemina psykoterapiamuotoina vajaakäytössä niiden hyötyihin ja tarjontaan nähden. Vuonna 2018 koko maassa aikuisten kuntoutuspsykoterapioita myönnettiin 32 505, joista yksilöterapioita oli 31 719 ja perhe- ja pariterapioita 518. Vastaavat luvut nuorten kuntoutuspsykoterapioissa olivat yhteensä 11 439, joista yksilöterapioita oli 10 970 ja perhe- ja pariterapioita 139. (KELA 2018 tilastot).

Perhe- ja pariterapia kuntoutuspsykoterapiana

• Perhe- ja pariterapiaa voi saada kuntoutuspsykoterapiana.
• Yksilöterapian rinnalle voi saada perhe- ja pariterapiajaksoja ja myös perhe- ja pariterapian rinnalle voi saada yksilöpsykoterapiajaksoja.
• Kriteereinä on KELA:n määrittämät raamit kuntoutuspsykoterapialle:
  • Käyntejä voi olla vuodessa enintään 80.
  • 200 käyntiä kolmessa vuodessa ei saa ylittyä.
  • Käyntityypit voivat vaihdella.
  • Yksilö- ja perheterapian jaksot voi hakea samalla lausunnolla ja hakemuksella, kun näiden tarve on yksilöllisesti perusteltu kuntoutussuunnitelmassa.
  • Mikäli tarve muuttuu kesken kuntoutuksen, voidaan tehdä lisälausunto jahakemus.
• Kelan korvaus perheterapiassa on 63,91€ /60min ja 95,87/90min.

Perhe- ja pariterapia vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena

• Vaativana kuntoutuksena voi saada erilaisia yksilöllisesti suunniteltuja terapioita, jos sairaus tai vamma rajoittaa merkittävästi toimintakykyä ja vaikeuttaa arkea.
• Kuntoutussuunnitelman perusteella terapia myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan ja kokonaiskesto arvioidaan erityislääkärin lausuman yksilöllisen tarpeen mukaan, terapioita voidaan jaksottaa ja yhdistellä.
• Palvelun saajalla on oikeus valita palvelun tuottava psykoterapeutti Kelan hyväksymistä sopimuspalveluntuottajista.
• Asiakkaalla ei ole omavastuuosuutta, kuntoutuksen maksaa Kela.
• Perhe- ja pariterapian rinnalle voidaan hakea myös yksilöterapiaa – nämä voi hakea yhdellä hakemuksella ja lausunnolla, kuntoutussuunnitelmassa tulee määritellä yksilölliset tarpeet eri terapiamuotoihin.
• Vanhempainohjaus lasten/nuorten yksilöterapiaan voidaan hakea samalle terapeutille tai erikseen perheterapeutille – nämä voi tehdä samalla lausunnolla ja hakemuksella.

Yhteyshenkilöt

Suomen perheterapiayhdistys
Tiedottaja Terhi Kotilainen / terhi@terapia-tyonohjaus.fi
Alueyhdistys- ja yritysvastaava Tanja Pihlaja / tanja@tuntumaa.fi

Suomen pariterapiayhdistys
Puheenjohtaja Kirsi Heikinheimo / kirsi.heikinheimo@supli.fi

Lähteet

Aaltonen, J 2012: Perheterapia. Teoksessa: Psykoterapiat (Huttunen&Kalska) Duodecim
Borchers, P & Kuhlman, I 2018: Pariterapian vaikuttavuus
Carr, A 2019; Family therapy and systemic interventions for child-focused problems: the current evidence base
Carr, A 2014; The Evidence base for couple therapy, family therapy and systemic interventions for adult-focused problems
Lindfors, O. 2014: Pari- ja perheterapiat masennuksen hoidossa
Moore, A&Crane, R 2014; Relational Diagnosis and Psychotherapy Treatment Cost Effectiveness
Seikkula. J., Aaltonen, J., Kalla, O., Saarinen. P & Tolvanen, A. (2012), Couple Therapy for Depression in a Naturalistic Setting in Finland: A 2-year Radomized Trial. Journal of Family Therapy.

Suomen perheterapiayhdistys ry:n toimintasuunnitelma 2020

Suomen Perheterapiayhdistys ry:n tarkoituksena on kehittää perheterapiaa ja perheterapeuttista työskentelyä, vahvistaa niiden asemaa ja käyttöä sekä lisätä perheterapeuttien välistä yhteistyötä. Yhdistys toimii Suomessa ja on yhteistyössä Pohjoismaiden, Euroopan ja muun maailman perheterapiaorganisaatioiden kanssa.

Organisaatio

Yhdistyksen johtokunta kokoontuu kolme kertaa vuoden 2020 aikana, järjestäytymiskokouksessa tammikuussa, sekä sääntömääräisessä kevätkokouksessa maalis-hutikuussa ja vuosikokouksessa loka- marraskuussa. Lisäksi pidetään 4-5 puhelinkokousta. Yhdistyksellä on osa-aikainen toiminnanjohtaja.

Yhdistyksellä on kaksi verkostoa, perheterapiayrittäjien verkosto sekä alueyhdistysverkosto. Molemmille verkostoille nimetään yhteyshenkilö johtokunnasta.

Jäseniä rohkaistaan edelleen verkostoitumaan, joko alueellisesti tai muun yhteisen kiinnostuksen pohjalta. Tuetaan jäseniä perustamaan lisää paikallisia rekisteröityjä alayhdistyksiä tai kokoontumaan vapaamuotoisesti perheterapeuttiklubeihin. Laaditaan alueyhdistyksien liittyvä strategia. Yhdistys tukee harkinnan mukaan paikallista perheterapeuttista toimintaa etukäteen tehdyn hakemuksen perusteella.

Vuosittain nimetään työssään ansioitunut henkilö vuoden perheterapeutiksi. Johtokunta toivoo ehdotusten tulevan ensisijaisesti johtokunnan ulkopuolelta. Hyvä käytäntö -tunnustusta voi hakea henkilö tai työryhmä toiminnalleen, joka on erityisellä tavalla vienyt eteenpäin perheterapiaa tai perhekeskeistä työtä. Tunnustusta haetaan kirjallisesti jatkuvan haun periaatteella. Palkintona annetaan graafikko Tuula Lehtisen varta vasten Suomen Perheterapiayhdistykselle tekemä grafiikanlehti kehystettynä.

Suomen perheterapiayhdistys ry on Euroopan perheterapiayhdistyksen EFTA:n jäsen NFTO:n (Network of Family Therapy Organisation) kamarin kautta.

Koulutustoiminta

Kevään aikana järjestetään THLn kanssa yhteistyössä koulutuspäivä systeemisestä lastensuojelusta. Vuoden 2020 aikana järjestetään syyskoulutuspäivät, jonka yhteydessä vuosikokous pidetään.  

Kansainvälinen toiminta

Puheenjohtaja osallistuu Pohjoismaisten perheterapiayhdistysten puheenjohtajien tapaamiseen, seuraava tapaaminen pidetään vuonna 2020 Suomessa. Johtokunta lähettää, jos mahdollista, edustajansa muiden Pohjoismaiden yhdistysten vuosikokouksiin. Samoin kutsutaan muiden pohjoismaiden järjestöjen edustajia Suomen Perheterapiayhdistyksen vuosikokouksiin.

Osallistutaan EFTA:n (European Family Therapy Association) toimintaan käymällä NFTO:n (Network of Familytherapy Organisatioin) tapaamisissa ja kokouksissa sekä osallistumalla keskusteluun. Kannustetaan suomalaisia perheterapeutteja liittymään myös henkilöjäseninä EFTA:n CIM –kamariin (yksittäisten perheterapeuttien kamari). Ulkomaisista edustustehtävistä raportoidaan jäsenille Perheterapeutti-lehdessä.

Tuetaan jäsenistömme osallistumista kesällä 2020 Kööpenhaminassa järjestettävään Pohjoismaiseen perheterapiakongressiin. 

Tiedottaminen ja vaikuttaminen

Tiedottamista toteutetaan laaditun viestintäsuunnitelman mukaan, jonka johtokunta tarkistaa vuosittain. Jatketaan Perheterapeutti-lehden toimittamista. Perheterapeutti-lehti on pääasiallinen jäsentiedottamisen kanava internet-sivujen (www.perheterapiayhdistys.fi) lisäksi.

Vuoden 2020 alusta Perheterapia lehti siirtyy Mieli Ry:ltä yhdistyksen toimitettavaksi. Lehti muuttuu verkkojulkaisuksi. Lehden päätoimittajaksi palkataan lehden nykyinen päätoimittaja Eija-Liisa Rautiainen. Lehdelle perustetaan toimitusneuvosto. Tärkeänä tehtävänä on saada lehden lukijakunta pysymään mukana muutoksista huolimatta.  Organisoidaan kirjoittajaverkosto lehden artikkeleiden kirjoittamiseksi ja järjestää heille verkostoitumispäivä.

Lisäämme yhteistyötä pariterapiayhdistyksen kanssa. Yhteistyötä lisätään koulutuksissa ja Perheterapia lehden toimittamisessa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Pidetään huolta siitä, että yhdistys on lausuntoja antava taho sellaisten lakien, ohjeiden tai kehittämishankkeiden valmisteluprosesseissa, joissa perheterapeuttinen asiantuntemus on tärkeää tulla huomioiduksi. Seurataan mitä Suomessa tapahtuu perheiden hyvinvoinnin kannalta. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan siihen, että perheterapia on saman arvoisessa asemassa muiden psykoterapioiden kanssa kuntoutuspäätöksiä tehtäessä.

Yhdistys on mukana systeemisen lastensuojelun kehittämisessä ja Lape-hankkeissa. Johtokunnan jäsenet vaikuttavat valtakunnallisesti ja alueillaan perheterapian eteenpäin viemiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi.

Julkaistaan sähköisiä jäsentiedotteita yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Informoidaan suomalaiseen perheterapiaan liittyvistä asioista EFTA:n neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä uutiskirjeessä. Uusitaan yhdistyksen verkkosivut.

Tiedotetaan edelleen säännöllisesti mahdollisuudesta liittyä yhdistyksen jäseneksi jo perheterapiakoulutuksen aikana kahden varsinaisen jäsenen suosituksesta.

Tutkimustoiminta

Perheterapian kehittämisrahastosta myönnetään apurahoja koko ajan, mikäli rahasto on tuottanut voittoa. Huolehditaan siitä, että kaikki jäsenet tietävät tästä mahdollisuudesta. Myös muita varoja voidaan käyttää apurahojen myöntämiseen. Rohkaistaan perheterapeuttien tieteellistä tutkimustoimintaa.