Kannanottoja

Näiltä sivuilta löydät yhdistyksen kannanottoja ajankohtaisiin perheterapiaa koskettaviin asioihin. Voit myös pyytää yhdistyksen johtokunnan kannanottoa johonkin sinua askarruttavaan asiaan. Pyynnön voi osoittaa toiminnanjohtaja Anita Birstolinille tai johtokunnan jäsenille.

Suomen perheterapiayhdistys ry:n ja Suomen Pariterapiayhdistys ry:n kannanotto 15.3.2020

Kannanotto Kelan linjaukseen koronaviruksen vaikutuksesta asiakkaiden kuntoutuspalveluihin

Suomen Perheterapiayhdistys ry ja Suomen Pariterapiayhdistys ry vetoavat Kelaan tasapuolisten ja oikeudenmukaisten kuntoutuspalveluiden tarjoamiseksi Kela-asiakkaille. Jos asiakaspari tai -perhe ei voi osallistua koronaviruksen aiheuttamien varotoimenpiteiden vuoksi kuntoutukseen, heille on mahdollistettava etäkuntoutusmahdollisuus niin kuntoutuspsykoterapiassa kuin vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessakin, silloin kun tämä sopii sekä asiakkaille että terapeutille. Tämän tulee koskea myös psykoterapioihin liittyviä vanhemman/läheisen ohjauskäyntejä.

Kuntoutuksessa olevat perheet ja parit ovat jo lähtökohtaisesti haavoittuvampia kuin hyviä selviytymiskeinoja hallitsevat. Tämän vuoksi nykytilanne, korona-viruksen aiheuttama poikkeustila, voi aiheuttaa kuntoutujissa voimakkaita ahdistusoireita ja stressireaktioita.

Psyykkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi on tärkeää, ettei asiakkaita jätetä selviytymään yksin, vaan heille on mahdollista tarjota psykoterapiaa asiankuuluvasti ylläpitäen hoidon jatkuvuutta. Tämä puolestaan tukee asiakkaiden toimintakykyä ja helpottaa parien sekä perheiden haastavia vuorovaikutustilanteita erityisesti nykyisissä, psyykkisesti kuormittavissa poikkeusoloissa. Etäkuntoutus voi omalta osaltaan ennaltaehkäistä muiden terveydenhuollon sekä sosiaalitoimen palveluiden käyttöä ja akuuttitoimia, joihin voidaan päätyä, jos hyväksi koettu tuki katkaistaan haastavassa tilanteessa.

Mielestämme perhe- ja pariterapian kuntoutuspsykoterapioissa ja vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa tulisi soveltaa samoja periaatteita kuin yksilöterapioissa, kun etäkuntoutus sopii asiakkaille ja terapeuteille.

15.3.2020

Suomen Perheterapiayhdistys ry                                              Suomen Pariterapiayhdistys ry

Juha Metelinen puheenjohtaja                                                 Kirsi Heikinheimo puheenjohtaja

juha.metelinen@mieli.fi                                                            kirsi.heikinheimo@supli.fi

Suomen perheterapiayhdistyksen johtokunta                          Suomen Pariterapiayhdistyksen hallitus

♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦

 

Suomen Perheterapiayhdistys ry:n kannanotto tasavertaisen avioliittolain hyväksymiseksi

Suomen Perheterapiayhdistys vetoaa kansanedustajiin tasavertaisen avioliittolain puolesta. Avioliittolain muutos edistää yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvointia sekä tasavertaisuutta ja vähentää syrjintää.

Tutkimusten mukaan pysyvällä parisuhteella on paljon myönteisiä vaikutuksia yksilön hyvinvointiin, niin henkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin. Tutkimukset myös osoittavat, että lasten hyvinvoinnissa ei ole eroa homo- ja heterovanhempien välillä. Sukupuolta ja seksuaalista suuntautumista tärkeämpää lasten hyvinvoinnin kannalta on perheen sisäinen vuorovaikutus. Riittävää turvaa ja hoivaa tarjoava, myötäelävä, suojaava ja itsenäistymisen mahdollistava kasvatus ei ole vanhemman sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta kiinni.

Lainsäädännöllä tulee tukea perheiden ja niissä kasvavien lasten hyvinvointia. Tasavertaisen avioliittolain hyväksymisellä olisi merkittävä viesti ennakkoluulojen ja syrjinnän vähentämiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa.

Johtokunta
Suomen Perheterapiayhdistys ry

2014

 

 

Sosiaali- ja terveysministeriö: LAUSUNTO PSYKOTERAPIAKOULUTUKSEN UUDISTAMISESTA

Suomen Perheterapiayhdistys ry pitää erittäin mielekkäänä suunnitelmaa perustaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteyteen yksikkö, joka vastaisi sekä psykoterapiakoulutusten arvioinnista ennakkoon että määrittelisi soveltuvan peruskoulutuksen. Itsestään selvää pitäisi olla, että kaikkien psykoterapioiden asiantuntemus olisi tässä yksikössä edustettuna. Psykoterapiakoulutukseen osallistuvan kannalta on todella ollut suuri puute, että ei ole voinut etukäteen täydellä varmuudella tietää kelpaako koulutusohjelma ja oma peruskoulutus. Mikäli on epäselvää hyväksytäänkö oma peruskoulutus, pitäisi olla mahdollista saada siihen kysymykseen virallinen ja yksiselitteinen vastaus ennen psykoterapiakoulutuksen alkamista.

 

Suunnitelman mukaan siirryttäisiin ainoastaan yhteen psykoterapeuttikoulutuksen tasoon, joka olisi laajuudeltaan 60 ECTS-opintopistettä ja vastaisi esimerkiksi European Association for Psychotherapyn lanseeraamaa European Certificate of Psychotherapy vaatimuksia. Esityksestä puuttuu kuitenkin määritelmä siitä minkälainen on kouluttajakoulutus, jonka kautta pätevöidytään toimimaan psykoterapiakouluttajana tai muuten virallisissa yhteyksissä työnohjaajana. Oletettavasti vaativan erityistason psykoterapeutit voitaisiin katsoa päteviksi toimimaan kouluttajina ja työnohjaajina uudistetussakin psykoterapiakoulutuskuvioissa. Nyt ehdotetut järjestelyt heikentävät Psykoterapiakoulutustyöryhmän muistion esitystä vuodelta 2003. Ehdotuksessa ehdotetaan nelivuotista koulutusta, joka nyt pysyisi kolmena vuotena, kuten tähänkin saakka erityistason psykoterapiakoulutus. Psykoterapiakoulutustyöryhmä ehdotti psykoterapeuttikouluttajakoulutusta vaatimukseksi toimia kouluttajana. Tätäkään ehdotusta ei huomioida asetusmuutoksessa. Suomen Perheterapiayhdistys ry ehdottaa asetuksen uudelleenvalmistelua siten, että koulutuksen kesto määriteltäisiin neljään vuoteen ja että asetuksessa mainitaan psykoterapiakouluttajakoulutus kouluttajien pätevyysvaatimuksena koulutuksen hyväksymiselle.

 

Perheterapiakoulutuksissa on erittäin myönteisiä kokemuksia siitä, että kenelläkään koulutusta järjestävällä taholla ei ole monopoliasemaa. Koulutusten laatu paranee jos koulutuksiin hakeutuvilla on useampi kuin yksi vaihtoehto mistä valita. Täten olisi toivottavaa, että mahdollisuuksien mukaan eri puolilla Suomea olisi useampi kuin ainoastaan yksi koulutusta järjestävä taho. Olisikin tärkeätä, että korkeakoulut toimisivat yhteistyössä eri kouluttajayhteisöjen kanssa psykoterapiakoulutuksen monimuotoisuuden ja alueellisen tasa-arvoisuuden turvaamiseksi. Psykoterapiakoulutusten laatuvaatimusten täyttämisen velvollisuus saisi olla ehdoton. Toivottavaa olisi, että psykoterapiakoulutuksissa yhdistyisi yhtä lailla kliinisesti syvällinen kuin tieteellinen ote ja yhtä lailla prosessipainotteisuus kuin teoreettis-tekninen pohdiskelevuus.

Porvoossa, 28. toukokuuta 2009

Jan-Christer Wahlbeck, Suomen Perheterapiayhdistys ry:n puheenjohtaja

 

 

Kannanotto perheterapeuttisen yksilöpsykoterapian hyväksymiseksi KELAn kustantamaksi
Lue kannanotto!

Perheterapia soveltuu erinomaisesti kuntoutukseen

Kannanotto perheterapian käyttämiseksi kuntoutukseen asiakkaiden iästä riippumatta
Lue kannanotto!

Verkostoterapeutin pätevyys tehdä perheterapiaa

Kannanotto verkostoterapeuttien pätevyydestä tehdä perheterapiaa
Lue kannanotto!